Takana on muutama tapahtumien ja reissujen täyteinen viikko. Kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Luonnoksissa roikkuu monta aloitettua tekstiä ja osasta luettuja ei ole vielä edes kuvaa kamerassa. Mutta josko tästä taas saisi kirjoittamisen innosta kiinni ja tekstiä syntymään tännekin.
Katja Tukiaisen sarjakuvia olen joskus ennenkin lukenut. Mitään suurempia muistijälkiä ne eivät ole jättäneet. Rusinaan tartuin sattumalta kirjastossa, vaikka kelta-vaaleanpunainen kansi ei erityisemmin houkuttanutkaan.
Rusina on kertomus Katja Tukiaisen raskaudesta ja vauvavuodesta. Pidin kirjasta. Moniin tapahtumiin pystyin samaistumaan. Tosin osa Intian matkoista meni yli oman kokemuspiirini ja tuntui vähän vieraalta. Suurin osa tunnelmista on kuitenkin tuttuja isolle osalle raskaana olleille ja pienen vauvan vanhemmille. Lapsen syntymä ja ensihetket oli kuvattu kauniisti ja liikuttavasti.
Tukiaisella on persoonallinen piirrostyyli. Välillä se tuntuu minusta ärsyttävälle ja turhan makealle. Rusinassa piirrostyyli kuitenkin viehätti.
Hei Vauhko! Löysin juuri blogisi ja tykästyin :)
VastaaPoistaTämä Tukiaisen sarjis on kiinnostanut minuakin. Jokohan joskus muistaisin etsiä sen käsiini...?
Tervetuloa!
VastaaPoistaRusina oli tosiaan mielenkiintoinen tuttavuus.