Nuorempana luin eräässä vaiheessa runoja paljonkin. Jostain syystä runojen lukeminen kuitenkin jäi. Olen kuitenkin kaivannut runoja. So American-haasteen tiimoilta tuli katseltua kirjaston runohyllyä, josta löysin tämän Jack Keroaucin Haikujen kirjan. Olen lukenut japanilaisia tanka-, ja haikurunoja ja pitänyt niiden rajatuista silmänräpäyksistä. Keroaucin Matkalla on ollut minulle hyvin merkityksellinen lukukokemus. Olin tämän kirjan lukemisen suhteen utelias. Keroaucin haikut eivät ole yhtätiukasti muotoon sidottuja kuin japanilaiset esikuvansa, mutta silti niissä oli oma tiukka, lyhyt, kolmirivinen muotonsa.
Nautin lukemisesta. On hienoa huomata miten muutamasta sanasta voi kasvaa omassa mielessä kokonainen hetki ja maisema. Osa näistä hetkistä oli hyvinkin arkisia ja osa laajeni henkisen elämän kuvaamiseen. Kaikki kirjan runot eivät tietenkään koskettanneet. Huomasin myös, ettei haikuja pidä lukea ahnehtien. Välillä täytyy pysähtyä sulattelemaan lukemaansa. Tarkempi sulattelu voisi muutenkin tehdä terää lukemiselleni.
Haikujen kirjan on koonnut Regina Weinreich, joka on myös kirjoittanut kirjaan hienon esipuheen Keroaucista ja amerikkalaisesta haiku-runoudesta. Kirjan lopussa oli myös selitysosio, joka avasi joitakin runoja.
Haikujen kirja osallistuu So American -haasteeseen osioihin American Poetry ja Beatniks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti