Eve Hietamiehen Tarhapäivä on jatkoa joku aika sitten lukemalleni Yösyötölle. Yösyötön tapahtumista on kulunut kolmisen vuotta. Antti Pasasen poika Paavo on nyt viisi vuotta. Antti on edelleen yksinhuoltaja. Äitiään Piaa Paavo tapaa silloin tällöin vaihtelevalla menestyksellä. Antin elämä pyörii työpaikan, kodin ja tarhan muodostamassa kolmiossa. Naisia on vuosien kuluessa ollut muutamia, mutta mistään ei ole kehittynyt mitään vakavampaa. Jönnin puiston naiset ovat pysyneet läheisinä samoin naapurin Reposten perhe. Tärkein tuki Antille on kuitenkin Enni, jolla on Paavon kanssa samanikäinen tytär Terttu.
Ystavyys Enniin ei kuitenkaan ole aivan mutkatonta. Antti yrittää selviytyä jokapäiväisestä elämästä täysjärkisenä ja olla Paavolle mahdollisimman hyvä isä. Vakavan onnettomuuden seurauksena Antti joutuu huolehtimaan Ennistä. Paavon ja Antin äijämeininkiin tulee muutos. Antin täytyy oppia ymmärtämään pörröisiä pehmoleluja ja vaaleanpunaisia asioita ja muuta tyttömäistä menoa. Antti sopeutuu ja menee pikkuhiljaa elämässään eteenpäin muutenkin.
Tarhapäivä oli ihan mukavaa luettavaa. Se toisti monin paikoin Yösyötön teemoja. Olisin kaivannut enemmän jotain uutta koukua tarinaan. Kirjassa oli paljon hyviä kohtia, mutta se oli hieman hajanainen. Tarhapäivä ja Yösyöttö yrittävät ehkä murtaa sukupuolisia stereotypioita ja samalla pitävät niitä yllä. Olen edelleen sitä mieltä, että ihmisen ominaisuudet ovat ennenkaikkea yksilöllisiä eivätkä sukupuoleen sidottuja. Toki myönnän sukupuolen vaikuttavan paljon ihmisten käytökseen. Lukukokemus oli hieman ristiriitainen. Olisin halunnut pitää tästä kirjasta enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti