Keski-ikäinen, eronnut Antoine haluaa piristää sisartaan Melanieta ja vie tämän viikonloppumatkalle Atlantin rannikolle. Sisarukset viettivät lapsena useita kesiä vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa tässä pikkukaupungissa. Vierailut loppuivat lasten äidin äkilliseen kuolemaan. Vanha tuttu paikka palauttaa sisarusten mieleen monia muistoja. Paluumatkalla Melanie on kertomassa jotain tärkeää veljelleen, kun he joutuvat pahaan auto-onnettomuuteen. Sisaren ollessa sairaalassa Antoine alkaa selvitellä äitinsä kuolemaa. Perheessä on vaiettu äidistä kaikki nämä vuodet ja nyt Antoine haluaa tietää miksi. Menneisyyttä penkoessaan hän joutuu miettimään myös suhtautumistaan entiseen vaimoonsa, lapsiinsa ja vanhempiinsa. Vanhojen solmujen auetessa tulee Antoinen elämään uusia tulevaisuuden näkymiä.
Olen lukenut Tatiana de Rosnayn aiemman kirjan Avaimen, josta myös muistan pitäneeni. Viimeinen kesä pysyi tarinana paremmin kasassa keskittyessään Antoineen. Äidin kuoleman selvittely sai välillä dekkarimaisia piirteitä ja luin innolla eteenpäin saadakseni tietää mitä oli tapahtunut. Antoinen hämmennys kaiken tapahtyneen keskellä oli minusta kuvattu hyvin. Kirjasta jäi jotenkin ilmava jälkimaku. Se on surumielinen, mutta samalla toiveikas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti