Innostun toisinaan lukemaan fantasiakirjallisuutta. Usein vieläkin fantasiakirjat kirjastossa on luokiteltu lasten- ja nuorten puolelle. Sitäkin hyllyä tulee aina silloin tällöin silmäiltyä. Tosin luen aika paljon muutenkin lasten- ja nuortenkirjallisuuttakin. Colin Meloyn kirjoittamaan ja Carson Ellisin kuvittamaan Sysimetsään kuitenkin törmäsin ensimmäisenä kirjakaupan hyllyssä. Kirja näytti houkuttelevalta, mutta en kuitenkaan sitä raskinut ostaa. Onneksi kirjastosta löytyi apu tähänkin tilanteeseen ja sain kirjan luettavaksi.
Prue on tavallinen 12-vuotias portlandilaistyttö. Eräänä päivänä hän on vauvaikäisen veljensä Macin kanssa puistossa, kun heidän kimppuunsa käy valtava varisparvi. Variksen vievät Macin Pruen estelystä huolimatta. Vauvaa raahaavat linnut syyntaavat kohti Tietöntä korpea. Tietön korpi on suuri asumaton metsäalue, josta vanhemmat varoittavat lapsiaan ja kieltävät lapsiaan menemästä sinne. Prue haluaa pelastaa veljensä ja päättää lähteä metsään. Pruen lähtiessä metsään lyöttäytyy hänen luokkatoverinsa Curtis tytön estelystä huolimatta mukaan. Vaarallisen matkan jälkeen lapset tulevat metsään. He huomaavat, että metsä ei suinkaan ole asumaton, mutta vaarallinen paikka se kuitenkin on. Metsässä Prue ja Curtis joutuvat erilleen. Saamme seurata kummankin seikkailuja puhuvien eläinten, ryöväreiden, maalaisten, mystikoiden ja metsän vallasta taistelevien osapuolien parissa. Curtis ja Prue oppivat itsestään uusia asioita, joutuvat vaaratilanteisiin ja vaikeiden valintojen eteen. Lopuksi on taistelu, jossa niin Prue kuin Curtiskin ovat osallisina.
Sysimetsä on jännittävä. Siinä on jotain vanhanaikaista suurten saturomaanien lumoa. Mielleni tulevat ensimmäisinä mieleeni Narnian tarinat ja Keskiyön kansaa. Kirja ei kuitenkaan tunnu miltään jäljittelyltä vaan on oma eheä maailmansa. Sysimetsän asukkaat ovat persoonallisia. Hauska yksityiskohta mielestäni oli kojoottien slaavilaisperäiset ja ryöväreiden irlantilaiset nimet.Vaihteeksi oli myös mukava lukea fantasiaa ilman seksiä ja yletöntä väkivaltaa. Sysimetsä on suunnattu lapsille, mutta aikuinenkin saa siitä paljon irti.
Kirjan alaotsikkona on Sysimetsän kronikat 1, joten jatkoa lienee luvassa jossain vaiheessa. Jään odottamaan mielenkiinnolla. Onneksi Sysimetsä muodosti kokonaisuuden. Tämän kirjan tarina päättyi eikä lukijan tarvitse jäädä odottamaan seuraavaa osaa saadakseen tarinan päätökseen.
Carson Ellisin kuvitus on myös viehättävä ja sopii kirjan tunnelmaan. Erityisesti pidin Sysimetsää kuvaavista kartoista.
Osallistun Sysimetsällä Lasten linnakkeen osioon Fantsua fantasiaa- Siistiä scifiä.
Hei, oli kiva lukea arviointisi! Kirja on itselläni odottamassa lukemista ja vaikuttaa siltä, että se oli hyvä valinta.
VastaaPoistaSysimetsä oli ainakin minusta tosi mukaansatempaava kirja.
VastaaPoista