Tove Jansson: Muumipeikko ja pyrstötähti

Muumit ovat olleet minulle rakkaita lapsesta asti. Minulle on luettu näitä kirjoja ääneen, olen lukenut niitä itselleni ja ääneen lapsilleni.Ostin siskoni kanssa äidillemme lahjaksi kaikki muumikirjat. Omaan hyllyynikin olen muutaman pokkarin ostanut. Muumipeikon ja pyrstötähden ostin pokkarina talvella. Aloittaessani kirjan lukemisen koin järkytyksen. Tätähän on muutettu.

Tiesin, että Tove Jansson oli kirjoittanut Pyrstötähdestä myöhemmin uuden version. Tarkoituksena oli ilmeisesti vähentää alkuperäisen version eksoottisuutta ja tehdä Muumilaakson luontoa myöhempiin teoksiin paremmin sopivaksi. En vain tiennyt että tämä versio on julkaistu nyt myös suomeksi.

Suurin osa kirjan tarinasta oli toki ennallaan. Isoin muutos oli kirjassa esiintyvän silkkiapanan muuttaminen kissanpennuksi. Kirjan alkupuolelta puuttui myös joitakin muistamiani kohtia. Ennusmerkkejä pyrstötähdestä oli minusta vähemmän, jolloin Nipsun ja Muumipeikon matkalle lähtö jäi muistamaani vähemmän motivoiduksi. Nipsun osuutta oli myös hieman kasvatettu. Suurin osa muutoksista oli varsin pieniä kuten että palmuviinin sijasta juotiin omenaviiniä tai muumipeikon kalastamat helmet olivatkin helmiltä näyttäviä valkoisia kiviä. Joitakin kohtauksia puuttui myös kuten eräs suosikkini, jossa Muumipeikko ja Nipsu pelastuvat joella krokotiilien kynsistä heittämällä niille mamman mukaan pakkaamat villahousut.

Kirja oli kuitenkin erikoisesta lukukokemuksesta huolimatta vetävä seikkailu. Muumiperhe on asettunut laaksoon asumaan. Rauhaa rikkoo joukko outoja sattumuksia ja Piisamirotta pelottelee maailmanlopulla. Muumipeikko ja Nipsu lähtevät Yksinäisten vuorten tähtitorniin ottaakseen selvää maailmankaikkeudesta. Matkallaan he tutustuvat uusiin hahmoihin, Nuuskamuikkuseen, Niiskusisaruksiin ja Hemuliin. He saavat kuulla tulossa olevassa pyrstötähdestä ja kiiruhtavat takaisin Muumilaaksoon. Matkalla tapahtuu monia seikkailuja, mutta loppu on kuitenkin onnellinen.

Muumipeikko ja pyrstötähti ei vielä saavuta sellaisia filosofisia ulottuvuuksia kuin myöhäisemmät muumikirjat. Satuseikkailuna se on kuitenkin lumoava. Tämä on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja kaikille  Tove Janssonista ja hänen tuotannostaan kiinnostuneille

Minun tekisi mieleni mennä kirjastoon ja lainata se alkuperäinen versio ja vertailla näitä kirjoja. Muutenkin muumikirjoihin voisi taas useamman vuoden jälkeen palata.

Osallistun pyrstötähdellä Lasten linnakkeeseen osioon Klassikko kiikarissa.

Lisäys:

Tutkailin kirjaa tarkemmin. Tässä mainitaan kaksi alkuteosta; Kometen kommer vuodelta 1946 ja Kometjakten 1968. Suomennoksen ensimmäinen laitos on ilmestynyt 1955 ja sen suomentaja on Laila Järvinen. Suomennoksen on tarkistanut 2010 Päivi Kivelä.