En voi olla ihastelematta suomalaista kirjastolaitosta. Pidän kirjastoista ja ennen kaikkea nautin kulkemisesta hyllyjen lomassa ja siitä tunteesta, kun saa poimia hyllystä jotain aivan odottamatonta luettavaa.
Alex Johnsonin Bokhyllor oli eräs tälläinen löytö. Kirjassa käydään läpi lyhyesti kirjahyllyjen historiaa, mutta pääasiassa ovat kirjahyllyt. Kirja esittelee mitä mielikuvituksellisimpia hyllyjä. Osan käytännöllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta myös monia houkuttelevia hyllyjä sieltä löytyi. Kirjassa oli osio isommista kirjahyllyistä, yksittäisistä hyllyistä ja kirjahyllyhuonekaluista. Liian ahtaan lastulevyhyllyn omistavana kirja sai aikaan joitakin kateuden huokauksia. Miten ihana olisikaan kirjahyllyn sisältävä nojatuoli tai miten hauskan näköisesti kirjansa voisikaan säilyttää.
Kävin kesällä Tampereen asuntomessuilla. Siellä kiinnitin huomiota kahteen asiaan näyttelytalojen sisustuksista. 1. Nykyisin suurimmalla osalla ihmisistä on kaikenlaisia teknisiä vempaimia kuten telkkareita, tietokoneita ja musiikkivehkeitä. Mutta missä nämä näkyivät messuilla. Muutama läppäri ns. työhuoneissa ja pari pientä televisiota muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 2. Missä ihmeessä ovat kirjahyllyt? Eikö ihmisillä enää ole kirjahyllyjä vai eivätkö ne ole tarpeeksi sisustuksellisia? Yhdessä talossa oli ihana iso seinänkokoinen kirjahylly. Bokhyllorin esittelemistä hyllyistä luulisi löytyvän hyllyjä vaativaankin makuun. Eivätkä nämä taatusti ole maailman ainoat hyllyt.
Kiinnostava kirja.
