Kaukainen unelma on ensimmäinen osa Nora Robertsin Unelma-trilogiaa. Sarja kertoo kolmesta naisesta, jotka ovat olleet erottamattomia ystäviä lapsesta asti. Laura on rikkaan hotellisuvun tytär, Kate orpo sukulainen, jonka Lauran vanhemmat ovat ottaneet kasvatiksi ja Margo perheen taloudenhoitajan tytär. Tämä kirja kertoo Margon tarinan rakkauden löytämisestä. Margo on ollut Euroopassa tunnettu ja varakas malli, kun sotkeutuminen skandaaliin pilaa hänen maineensa ja tuhoaa hänet taloudellisesti. Margo palaa kotiin Kaliforniaan. Hän ei halua turvautua ystäviensä taloudelliseen apuun, vaan aikoo selviytyä itse. Pelastaakseen itsensä taloudellisesti Margo päättää perustaa kaupan, jossa myydään käytettyjä ylellisyysesineitä. Yritykseensä hän saa tukea ystäviltään ja ennenkaikkea Lauran veljelta Joshilta. Joshin ja Margon välillä on aina kipunoinut. Yllättävät käänteet ajavat parin intohimoisen rakkauden pauloihin.
Kirja on aikalailla ennalta arvattavaa höttöä, varsinkin Robertsia aiemminkin lukeneille. Joskus on vain nautinnollista sukeltaa täydellisen todellisuuspakoiseen maailmaan. Aion lukea sarjan muutkin osat kunhan ne kirjastosta käsiini osuvat.
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Tuija Lehtinen:Missä olet, Sara?
Työharjoittelu ja sairastelu ovat tehokkaasti haitanneet lukemista ja kirjoittamista. Silloinkin kun muuten jaksaisi, on keskittymiskyky aivan muuta kuin pitäisi. Jotain kevyttä olen kuitenkin saanut luettua.
Tuija Lehtinen on kirjoittanut punkkarityttö Sarasta kolme romaania ja novellin. Nyt näkökulma on Saran pikkusiskopuolen Pinjan. Sara on kadonnut perheensä elämästä jo vuosia sitten. Pinja saa kuulla usealta taholta muistuttavansa siskoaan. Kaverinsa Nessan yllyttämänä Pinja alkaa tehdä salapoliisintöitä selvittääkseen itselleen millainen moniin ihmisiin lähtemättömän vaikutuksen tehnyt Sara oikein on ja minne Sara on päätynyt. Hän aloittaa tehtävän jäjittämällä Saran tunteneita ihmisiä. Samalla Pinja elää tavallista arkeaan ja kohtaa myös ensirakkauden. Lopuksi Pinja toteaa muistuttavansa Saraa monessa suhteessa, mutta välittävänsä liikaa muista ihmisistä tehdäkseen Saran kaltaisia katoamistemppuja.
Pidän Lehtisen kirjoitustyylistä ja huumorista. Nuortenkirjoissaan Lehtinen revittelee enemmän huumorilla ja vaikeillakin asioilla kuin aikuisille suunnatuissa hömppäromaaneissaan.
Tuija Lehtinen on kirjoittanut punkkarityttö Sarasta kolme romaania ja novellin. Nyt näkökulma on Saran pikkusiskopuolen Pinjan. Sara on kadonnut perheensä elämästä jo vuosia sitten. Pinja saa kuulla usealta taholta muistuttavansa siskoaan. Kaverinsa Nessan yllyttämänä Pinja alkaa tehdä salapoliisintöitä selvittääkseen itselleen millainen moniin ihmisiin lähtemättömän vaikutuksen tehnyt Sara oikein on ja minne Sara on päätynyt. Hän aloittaa tehtävän jäjittämällä Saran tunteneita ihmisiä. Samalla Pinja elää tavallista arkeaan ja kohtaa myös ensirakkauden. Lopuksi Pinja toteaa muistuttavansa Saraa monessa suhteessa, mutta välittävänsä liikaa muista ihmisistä tehdäkseen Saran kaltaisia katoamistemppuja.
Pidän Lehtisen kirjoitustyylistä ja huumorista. Nuortenkirjoissaan Lehtinen revittelee enemmän huumorilla ja vaikeillakin asioilla kuin aikuisille suunnatuissa hömppäromaaneissaan.
perjantai 6. marraskuuta 2009
Eeva Tenhunen: Kuolema sukupuussa
Turvauduin jälleen vanhaan tuttuun lukemiseen. Tämän lukemisesta on tosin aikaa, enkä muistanut juonesta juuri mitään.
Leeni palaa Italiasta Suomeen epäonnistuneen avioliiton jälkeen. Hän aikoo kirjoittaa kirjailijatätinsä Emilian elämäkerran. Leeni asettuu Tuulenpesäksi kutsuttuun sukutaloon. Hän tapaa pitkästä aikaa serkkujaan ja lapsuutensa ystäviä. Emilian haastattattelu ei kuitenkaan suju niinkuin Leeni on suunnitellut. Täti vihjailee suuresta salaisuudesta, mutta ei kerro kuitenkaan mitään. Suvullakin tuntuu olevan jotain kirjaa vastaan. Samaan aikaan Leenin italialainen aviomies alkaa lähetellä uhkaavia viestejä. Tunnelma Tuulepesässä ei olekaan niin leppoisa kuin ensin vaikutti. Tapahtuu epäilyttävä kuolemantapaus ja kohta toinen. Tapahtumat etenevät traagiseen loppuun saakka ja suvun salaisuudet selviävät.
Pidän Tenhusen kirjoitustyylistä. Erityisesti minua miellyttää hänen tapansa käyttää Isoja Alkukirjaimia Tärkeistä Sanoista. Tenhunen onnistuu yhdistämään hyvin humoristisen kerronnan ja dekkarijuonen.
Leeni palaa Italiasta Suomeen epäonnistuneen avioliiton jälkeen. Hän aikoo kirjoittaa kirjailijatätinsä Emilian elämäkerran. Leeni asettuu Tuulenpesäksi kutsuttuun sukutaloon. Hän tapaa pitkästä aikaa serkkujaan ja lapsuutensa ystäviä. Emilian haastattattelu ei kuitenkaan suju niinkuin Leeni on suunnitellut. Täti vihjailee suuresta salaisuudesta, mutta ei kerro kuitenkaan mitään. Suvullakin tuntuu olevan jotain kirjaa vastaan. Samaan aikaan Leenin italialainen aviomies alkaa lähetellä uhkaavia viestejä. Tunnelma Tuulepesässä ei olekaan niin leppoisa kuin ensin vaikutti. Tapahtuu epäilyttävä kuolemantapaus ja kohta toinen. Tapahtumat etenevät traagiseen loppuun saakka ja suvun salaisuudet selviävät.
Pidän Tenhusen kirjoitustyylistä. Erityisesti minua miellyttää hänen tapansa käyttää Isoja Alkukirjaimia Tärkeistä Sanoista. Tenhunen onnistuu yhdistämään hyvin humoristisen kerronnan ja dekkarijuonen.
lauantai 31. lokakuuta 2009
Sinikka Nopola: Eila, Rampe ja elämän tarkoitus
Viime aikoina on sattunut useamman kirjan kohdalla, etten ole jaksanut lukea niitä alkua pidemmälle. Harmittaa sekin, että osa näistä kirjoista oli odottamiani uutuuskirjoja. No, ehkä joskus paremmalla ajalla yritän uudestaan. Tämän Nopolan kuitenkin kahlasin loppuun.
Eila, Rampe ja elämän tarkoitus on Nopolan neljäs hämäläiskirja. Olen lukenut aiemmat ja muistelen pitäneeni niistä. Olen kuunnellut ne myös äänikirjoina, joina ne toimivat todella hyvin. Tämäkin sopisi varmasti hyvin äänikirjaksi. Kirja on hyvin samankaltainen edellisten osien kanssa. Mielestäni idea oli jo menettänyt makuaan. Sanoisin arvioksi kirjasta laimean ihan kivan.
Eila, Rampe ja elämän tarkoitus on Nopolan neljäs hämäläiskirja. Olen lukenut aiemmat ja muistelen pitäneeni niistä. Olen kuunnellut ne myös äänikirjoina, joina ne toimivat todella hyvin. Tämäkin sopisi varmasti hyvin äänikirjaksi. Kirja on hyvin samankaltainen edellisten osien kanssa. Mielestäni idea oli jo menettänyt makuaan. Sanoisin arvioksi kirjasta laimean ihan kivan.
torstai 15. lokakuuta 2009
Rauha S. Virtanen: Seljan Tuli ja Lumi
Seljan Tuli ja Lumi lopettaa Rauha S. Virtasen nuortenkirjasarjan. Selja-sarjan neljä ensimmäistä kirjaa on kirjoitettu 50- ja 60-luvuilla. Muutama vuosi sitten Virtanen kirjoitti kirjan Seljan sisarusten myöhemmistä vaiheista. Seljalta maailman ääreen -kirja sijoittui Chilen sotilasvallankaappauksen 1973 aikaan Chileen ja Suomeen.
Seljan Tuli ja Lumi kertoo ajasta muutama kuukausi edellisen kirjan tapahtumien jälkeen. Päähenkilönä on Seljan perheen kuopus, 14-vuotias Tuli. Tuli on asioihin kiihkeästi kantaaottava nuori. Hän on ystävystynyt jo kirjeitse ikäisensä chileläiltyttö Lumin kanssa. Lumi on isänsä kanssa pakolaisena Suomessa. Kirjassa seurataan myös muiden tuttujen chileläisten elämää uudessa kotimaassa. Seljan tytöistä Margarita on Meksikossa toipumassa saamistaan vammoista ja Kris perheensä luona Kaliforniassa. Dodo on palannut Suomeen vauvansa kanssa menetettyään chileläisen miehensä Raulin vallankaappauksen pyörteissä. Seljan perhe tukee mahdollisuuksiensa mukaan pakolaistuttaviaan. Kirjailijasisar Virva lähtee tyttöjen vanhan ystävän Arin kanssa Chileen tutkimaan oloja ja haeskelemaan vanhoja tuttavia. Sillä aikaa Tuli ja Lumi kokevat Suomessa ystävyyttään koettelevia asioita. Kirja seuraa henkilöidensä elämää vuoden ajan. Toisen joulun aikaan asiat ovat jo monella tavalla paremmin ja romantiikkaakin on ilmassa.
Olen lukenut ensimmäiset Selja-kirjat joskus teini-ikäisenä ja pidin niistä silloin kovasti. Olen niihin myöhemminkin palannut. Seljalta maailman ääreen luin heti sen ilmestyttyä. Seljan Tuli ja Lumi päättää hienosti edellisessä kirjassa alkaneen tarinan. Virtasen teksti ei ole menettänyt viehättävyyttään.
Seljan Tuli ja Lumi kertoo ajasta muutama kuukausi edellisen kirjan tapahtumien jälkeen. Päähenkilönä on Seljan perheen kuopus, 14-vuotias Tuli. Tuli on asioihin kiihkeästi kantaaottava nuori. Hän on ystävystynyt jo kirjeitse ikäisensä chileläiltyttö Lumin kanssa. Lumi on isänsä kanssa pakolaisena Suomessa. Kirjassa seurataan myös muiden tuttujen chileläisten elämää uudessa kotimaassa. Seljan tytöistä Margarita on Meksikossa toipumassa saamistaan vammoista ja Kris perheensä luona Kaliforniassa. Dodo on palannut Suomeen vauvansa kanssa menetettyään chileläisen miehensä Raulin vallankaappauksen pyörteissä. Seljan perhe tukee mahdollisuuksiensa mukaan pakolaistuttaviaan. Kirjailijasisar Virva lähtee tyttöjen vanhan ystävän Arin kanssa Chileen tutkimaan oloja ja haeskelemaan vanhoja tuttavia. Sillä aikaa Tuli ja Lumi kokevat Suomessa ystävyyttään koettelevia asioita. Kirja seuraa henkilöidensä elämää vuoden ajan. Toisen joulun aikaan asiat ovat jo monella tavalla paremmin ja romantiikkaakin on ilmassa.
Olen lukenut ensimmäiset Selja-kirjat joskus teini-ikäisenä ja pidin niistä silloin kovasti. Olen niihin myöhemminkin palannut. Seljalta maailman ääreen luin heti sen ilmestyttyä. Seljan Tuli ja Lumi päättää hienosti edellisessä kirjassa alkaneen tarinan. Virtasen teksti ei ole menettänyt viehättävyyttään.
maanantai 12. lokakuuta 2009
Tuija Lehtinen: Nappikaupan naiset
Varakkaasta suvusta lähtöisin oleva Saskia työskentelee miesystävänsä ravintolassa. Hän huomaa olevansa miehelle pelkkä työrukkanen ja lähtee kävelemään suhteesta ja ravintolasta. Saskia palkkautuu myyjäksi kahden vanhan naisen pitämään nappikauppaan. Nappikauppa sijaitsee hiljaisen kävelykadun varrella. Saskia tutustuu myös muihin kadunvarren asukkaisiin. Uutta miestä etsiessään Saskia käy jopa pikadeiteillä, mutta miehiä taitaa löytyä lähempääkin. Saskian elämä kietoutuu läheisesti nappikaupan naisten elämään.
Nappikaupan naiset on tuttua jatkoa Lehtisen tuotantoon. Lehtisen kirjoissa minua viehättää niissä oleva huumori. Tässä kirjassa kirjailija on herkutellut erityisesti sivuhenkilöillä.
Nappikaupan naiset on tuttua jatkoa Lehtisen tuotantoon. Lehtisen kirjoissa minua viehättää niissä oleva huumori. Tässä kirjassa kirjailija on herkutellut erityisesti sivuhenkilöillä.
maanantai 5. lokakuuta 2009
Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
Luin Westön uusimman romaanin viikonloppuna. Sen tarina jakautuu kahteen osaan, jotka kuitenkin linkittyvät toisiinsa.
Alkuosa kertoo Arielista, Jounista ja Adrianasta. Ariel ja Jouni ovat Kallion kasvatteja ja Arielin sukulaistyttö Ariadna tulee ylemmistä ympyröistä. He ovat 40-luvulla syntyneitä, sotaa seurannutta sukupolvea. Jouni on kovapintainen tappelija, Ariel herkkä soittajapoika ja Ariadna sisältä hauras. Epätodennäköiset ihmiset ystävystyvät ja perustavat lauluyhtyeen. Yhtye ei kaikesta huolimatta menesty ja ystävykset ajautuvat elämässä erilleen.Toisen osan kertoja on Frank, joka ystävänsä Peten kanssa tutustuu Ariadnan nuorempaan siskoon Evaan. Sekä Frank että Pete ihastuvat Evaan. Kirjoittavan Frankin vaiheita seurataan aikuisikään asti. Evan, Peten ja Frankin kolmikon vaiheet kietoutuvat yhteen Jounin, Ariadnan ja Arielin muodostaman kolmikon kanssa.
Westö punoo tarinassaan ystävyyttä ja rakkautta yhteiskunnallisen elämän kiemuroihin. Musiikki on tärkeä voima kaikille päähenkilöille ja se määrittää paljon kirjan tunnelmia. Historiaan perehtymätön lukija ei ehkä saa kaikkia tasoja irti kirjasta. Kirjailija tavoittaa minusta hyvin ajan ja tunnelmien yksityiskohdat. Pidin myös tavasta, jolla Westö toi aiempien kirjojensa henkilöitä sivuosaan tähän kirjaan.
Minä pidin tästäkin Westön kirjasta ja tulen varmasti lukemaan sen uudelleenkin. Uudelleen lukiessa pystyy paremmin paneutumaan kieleen ja tunnelmaan, kun jo tietää mitä tulee tapahtumaan.
Alkuosa kertoo Arielista, Jounista ja Adrianasta. Ariel ja Jouni ovat Kallion kasvatteja ja Arielin sukulaistyttö Ariadna tulee ylemmistä ympyröistä. He ovat 40-luvulla syntyneitä, sotaa seurannutta sukupolvea. Jouni on kovapintainen tappelija, Ariel herkkä soittajapoika ja Ariadna sisältä hauras. Epätodennäköiset ihmiset ystävystyvät ja perustavat lauluyhtyeen. Yhtye ei kaikesta huolimatta menesty ja ystävykset ajautuvat elämässä erilleen.Toisen osan kertoja on Frank, joka ystävänsä Peten kanssa tutustuu Ariadnan nuorempaan siskoon Evaan. Sekä Frank että Pete ihastuvat Evaan. Kirjoittavan Frankin vaiheita seurataan aikuisikään asti. Evan, Peten ja Frankin kolmikon vaiheet kietoutuvat yhteen Jounin, Ariadnan ja Arielin muodostaman kolmikon kanssa.
Westö punoo tarinassaan ystävyyttä ja rakkautta yhteiskunnallisen elämän kiemuroihin. Musiikki on tärkeä voima kaikille päähenkilöille ja se määrittää paljon kirjan tunnelmia. Historiaan perehtymätön lukija ei ehkä saa kaikkia tasoja irti kirjasta. Kirjailija tavoittaa minusta hyvin ajan ja tunnelmien yksityiskohdat. Pidin myös tavasta, jolla Westö toi aiempien kirjojensa henkilöitä sivuosaan tähän kirjaan.
Minä pidin tästäkin Westön kirjasta ja tulen varmasti lukemaan sen uudelleenkin. Uudelleen lukiessa pystyy paremmin paneutumaan kieleen ja tunnelmaan, kun jo tietää mitä tulee tapahtumaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)